Kuulin

Kaupungin kuunnelma, joka päivä uusi. 

Espanjalainen kitaristi junassa, junanlähettäjän ilmoitus, kihertävä lapsi. Tango joen rannalla, tanssijoiden askeleet, korkojen iskut tanssilattiaan. Tytöt kuin lintuparvi koulun edessä, illalliset parvekkeella, astioiden kilinä, Schumanin Kinderszenen Op 15, VII, Träumerei jota kadun varrella asuva pianisti on nyt soittanut muutaman viikon, jokaisena arkiaamuna sama itkevä lapsi alhaalla kadulla, junan matala vinkaisu kun se lähtee asemalta, se yksi haukkuva koira, viestin merkkiääni, puhelimeen puhuvat ihmiset, naapurin vanhan rouvan asunnon tyhjennys, puiden kuiske, kaupungin humina, kahvilassa soiva bossanova, kahvikoneen yskähdys, kahdeksanviikkoisen koiranpennun tuhina, lattian narahdus, ystävän nauru, miehen sanat. Ne, jotka hän sanoo minulle joka ilta ja joka aamu.

 IMG_6270 IMG_6217 IMG_6187 IMG_6182 IMG_6180 IMG_6177 IMG_6176 IMG_6094IMG_6175 IMG_6142   IMG_6077IMG_6084  IMG_6037 

Advertisements

10 kommenttia artikkeliin ”Kuulin

  1. Teidän kaupunkinne kuulostaakin hyvältä! Minusta tuntuu, että kuulen täällä välillä vain autojen huminaa, mutta eihän se pidä paikkaansa, on paljon muitakin ääniä, mutta niitä ei kuule, jos ei kuuntele.Tämä talo kylläkin on kovin hiljainen, mistään ei kuulu mitään. Pelkään, että ainoan melun aiheutamme me. Tai sitten nämä seinät ovat vaan tosi pitävät.

    • Kuunteleminen on hauskaa, mutta joskus korvat vaan ovat kiinni, kääntyneet sisäänpäin ja sitä kuulee vain oman huminansa. Elämästä kuuluu ääniä ja se on kyllä hyvä! Metelöikää vaan. Muiskis ja hyvää viikonloppua.

  2. Kiitos Kotilieden kukista, Eppu!

    Minullakin on ollut tapana ostaa itselleni perjantairuusut. Havahduin siihen, että tänä syksynä en ole vielä kertaakaan muistanut. Mutta tästedes! Ja ehkä joskus myös tiistaisin…

  3. Kiitos kauniista sanoistasi! Suosittelen kuuntelupäiviä lämpimästi, tässä ylivisuaalisessa maailmassa kuunteleminen jää herkästi muiden aistien alle. Tämän päivän ääniä olivat junan kolke, iso molskahdus ja pieni molskahdus kun kaksi koiraa putosi veteen, sireeni, nitinä, syntymäpäivälaulu, oven pauke, valoheittäjien sirinä, kohina, juopunut seurue, koneen naputus, moottoripyörän käynnistyksen prummaus.

  4. Tuo pyjama, olisin varmasti mennyt ja ostanut sen!
    Kalenteriaukeama on taideteos.

    Elin hetken siellä. Kaikki nuo äänet asettuivat helposti kuviksi. Voi suurkaupunki, kuinka kaipaankaan.
    Täällä kuuntelen lähes täydellistä hiljaisuutta. Juuri nyt vain koneeni hienoinen surina, välillä huokaamaan heräävä jääkaappi ja harvoin ohi ajava auto. Kohta yläkerrassa herätään, lattia natisee ja sitä myöten talo täyttyy äänistä.

  5. Minua esti pyjaman hankkimisesta(ja kaiken muukin) muisto muutosta ja tavarapaljoudesta. Vielä ei ole tullut minkään ostamisen tarvetta, lisää luopumista vain. Suurkaupunki on minullekin hyvä, mutta ennen tätä hyppyä tarvitsin 22 vuotta suomalaisella maaseudulla. Ihanan tuttu on siis sinunkin kuunnelmasi, aamuhetken hiljaisuus ennen kuin päivä ryntää sisään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s