He kirjoittivat nimensä talon seinään

He pelastivat talon viime hetkellä. Heillä oli yhteinen unelma. He korjasivat, korjauttivat, ottivat lisää lainaa, joutuivat tiukille, kävivät paperisotaa, he uuvahtivat, he juhlivat. He saivat aikaan jotakin kaunista, kaikille omat asunnot, yhteisiä tiloja, piha, jossa kukkia, kukkivia puita, pieni yrttimaa, pöytiä, tuoleja, keinuja. He olivat ystäviä aloittaessaan urakkansa ja ovat ystäviä edelleen.  Myös niiden kanssa, jotka aika kuljetti muualle.

Kun elämä löi päin naamaa, minut kiskoi kuiville puutalopihan toisella puolella asuva nainen. Elettiin kahdeksankymmentälukua. Tapaamme kerran vuodessa, joskus kerran kahdessa tai kolmessa.Yli kolmenkymmenen vuoden ajan olemme soittaneet toisillemme jouluaattona. Tänä vuonna hän oli tulossa mummotusperheensä luota, istui autossa Raumalla, matkallaan kotiin. Minä seisoin pahvilaatikkolabytintissä  ja kuulin hänen naurunsa.

Tyttö oli kuusi, minä kahdeksantoista.  Minä hain tytön ja hänen veljensä Mannerheimintiellä olevasta päiväkodista iltapäivällä, vein puistoon, leikin heidän kanssaan, luin kirjoja ääneen. Tytön vanhemmat olivat turva junasta tulleelle. Kun tyttö sai esikoiskirjastaan Finlandia-Juniorin hän järjesti juhlat.  Minä olin kuin ylpeä kummitäti ja hän kertoi kuinka olin esittänyt heille Ninan monologia Tsehovin Lokista Hesperian puistossa.

Tyttö on kasvanut upeaksi naiseksi, asunut Pariisissa parikymmentä vuotta, valmistunut kääntäjäksi, näyttelijäksi, tullut kirjailijaksi. Emme soittele toisillemme juurikaan, näemme harvakseltaan, lähettelemme joskus lyhyitä viestejä.

Kun hän tulee ja tuo Pariisin kevään tullessaan sujahdamme kiemuroitta takaisin yhteiselle polulle.

Välimatkalla ei lopultakaan ole mitään tekemistä läheisyyden kanssa.

IMG_1934IMG_2335

Mainokset

6 kommenttia artikkeliin ”He kirjoittivat nimensä talon seinään

  1. Oi, tästä tuli niin lämmin ja hyvä olo. Niin kauniita ja tärkeitä muistoja. Ja olet viisas nainen, välimatkalla ei tosiaan ole mitään tekemistä läheisyyden kanssa. Juuri juttelin kaksi ja puoli tuntia maailman laidalle ja tuntui että hän oli tässä, ihan vierellä.

  2. Hesperian puistossa kastanjoiden katveessa istuin nyt heti kuuntelemassa monologiaasi.

    Mutta häneen, edellisen kirjoituksesi naiseen, joka ei suostu rapistuneesta talosta puhumaan on kiehtova. Jospa sinä menisit hänen luokseen kuuntelemaan ilman vaatimusta, kertaisikohan hän sinulle?

  3. Kirjailijatar, sinä ihanuus. Tiedä sitten siitä viisaudesta ehkä vain on niin, että 22 vuotta etäällä asuneena(21 vuotta suomalaisella maaseudulla) läheisyyden olemus tulee niin selväksi. Ihmiset, joita kannamme sydämissämme ja joiden sydämissä on pieni nurkka meille, pysyvät vaikka tapahtuisi mitä. Matkan päässä ollessa tulee nopeasti selväksi se miksi toinen on tärkeä, mitä toisessa rakastaa. Läheisyys ei vähene vaan kasvaa ja vankistuu. Onneksi nyt on postin lisäksi mahdollisuus puhua tietokoneen välityksellä vaikka minne maailman ääriin! Minä saan tyttöni huomenna tänne, Meksiko on jäänyt taakse ja kohta hän istuu tuossa vieressä. Muiskis!

  4. Eeva, ai sinä se olitkin, joka istuit vastapäätä. 18-vuotiaana tajusi vain osan sen monologin julmuudesta, murheesta, katkeruudesta, pettymyksestä, kivusta, turtuneisuudesta. Teatterikoulun pääsykokeisiin piti opetella se monologi ulkoa, hoitolapset olivat innokas yleisö.

    Se vanhainkoti, jossa sen talon omistava nainen on, on tuossa aika lähellä. Ensimmäinen ajatus on, ettei minulla ole oikeutta tunkeutua hänen hiljaisuuteensa, että ihmisillä on oikeus salaisuuksiinsa. Vaan jäänpä kuulostelemaan.

  5. Onpahan kaunis kirjoitus tämä.
    ”Välimatkalla ei lopultakaan ole mitään tekemistä läheisyyden kanssa.” Tämän minä kirjoitan ylös omaan kirjaani. Se on niin totta. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä todemmaksi.

  6. Liivia, sinä täällä, mukavaa. Ajattelen sinua usein ja piipahdan siellä luonasi. Ihastelen taas taloa, pihaa, värejä, kuvia seinillä, ruttuisia maaliputkia ja pensseleitä purkeissa, valoa huoneissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s