Ajan halkeamassa

 

 

Olen kirjoittanut. Niin paljon, ettei ole enää sanoja riittänyt tänne saakka. Ja kun en ole kirjoittanut olen kulkenut entisen ja tulevan välissä. Nähnyt kuinka valo kiertää huoneissa ja kuinka puretun katon alta paljastuvat kipsiruusukkeet. Olen tehnyt päätöksiä katumusta tuntematta, kuullut posetiivarin soittavan kadunkulmassa ja istunut koiran kanssa ravintolassa.  Olen tässä, aikakausieni taitteessa eikä minua huimaa yhtään.

”Tietojemme mukaan jakaantuu ihmisen elämä jaksoihin, jotka ovat määräpituiset. Kunkin jakson päätyttyä ihminen uudistuu ja hänen ajatuksensa muuttuvat. Ihmiset ovat erilaisia ja ihmisen elämän eri jaksot ovat eripituiset. ” Mika Waltari, Turms kuolematon.

 

IMG_1981

IMG_2073

IMG_2059
IMG_2039

Advertisements

5 kommenttia artikkeliin ”Ajan halkeamassa

  1. Tulin tosi iloiseksi kun huomasin, että olet päivittänyt blogiasi. Ajattelin jo, että olet lopettanut kokonaan. Kivaa noita on ollut seurata noita tekemisiäsikin, mutta vielä enemmän pidän näistä missä kirjoitat mietteitäsi. Siis kiitos. Palaan taas pian tarkistamaan mitä sinulle kuuluu. Hyvää loppusyksyä ja onnea kaikkeen uuteen.

  2. Iiris: Kiitos samoin sinulle. Kun olen ollut niin ajatuksistani kiinni toisaalla niin käytin sen ajan blogia ihan vain ilmoitustauluna ja uskoisin, että niin tulen toimimaan jatkossakin, mutta että tästä tulisi silkka ilmoitustaulu! Ehei, sellaista suunnitelmaa minulla ei ole.
    Taikakivi: Kiitos. Hyvää syksyn ja talven taitetta sinulle.

  3. Nyt jäi mieltä jäytämään tuo Turms Kuolemattoman ajatus. Näinkö se onkin? Mitä enemmän tuota mietin sitä lohdullisemmalta ja hienommalta tuo ajatus tuntuu. Että voi aloittaa uuden aikakauden, jättää osan taakseen ja ottaa osan mukaansa.

  4. Lohdullista se minustakin on ja vahvistavaa. Kun meillä on se suo, kuokka ja velvollisuus -mentaliteetti herkässä. Pitkät perinteet paikallaan pysymisessä ja sen talon ja mökin laittamisessa ja kasvimaan kitkemisessä, geeneissä se menee, ainakin osa siitä, on olemassa jonkinlainen totuus siitä, että juurtuminen on arvokasta, nopeat liikkeet arveluttavia.
    Mutta entäpäs jos jonkun suoniin onkin luiskahtanut enemmän kulkijanverta?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s