Sukka, Nukka ja Tuulispää

sukk106sukk108 sukk101 sukk103Helsingin Juhlaviikoilla, elokuun 17. päivä sai ensi-iltansa

Tanssiteatteri Tsuumin,

Helsingin Kaupunginteatterin

ja Juhlaviikkojen yhdessä tuottama Sukka, Nukka ja Tuulispää. Se on kirjoittamani moderni kansansatu, jonka sävelsi pitkäaikainen työtoverini, nuori oululainen säveltäjä Anna Anttonen. Kaikki alkoi siitä kun kuusi vuotta sitten näin Hämeenlinnassa kuvanveistäjä Terhi Kaakisen jättikokoiset Verneri-vaunut. En muista näyttelystä yhtään ainutta muuta työtä, vaunut tekivät minuun niin suuren vaikutuksen. Poppelipuusta veistetyt vaunut, joiden sisään mahtuu monta aikuista ihmistä ja jotka liikkuvat kuin oikeat vauvanvaunut. 

Tiesin heti, että minun on kirjoitettava jokin tarina noista vaunuista, noille vaunuille. Muutaman kuukauden päästä näytin maagisten vaunujen kuvaa Annalle ja kyselin kiinnostaisiko häntä modernin kansantarinan tekeminen. Ilokseni kiinnosti. Niin me jäimme siihen keittiöön istumaan, Oulun yötä valvomaan, ideaa kuin hiiltä hehkuttamaan ja tuntemattomia maailmoja hahmottelemaan.  Aamulla tiesimme jo, että keskiössä tarinassa ovat sisarukset, kolme tyttöä ja lentokoneessa, matkalla kotiin annoin teokselle työnimen: Yksi lähti etelään.

Vielä silloin ei osannut aavistaa, että ensi-iltaan esitys tulee vasta kuuden vuoden päästä. Koreografi Nanna Elovaara innostui hänkin hankkeesta näet melko lailla heti.

Vuoden päästä meillä oli olemassa tarinanraakile ja valtavasti intoa.  Minä kannoin kuvaa valtavista vaunuista muistikirjani välissä. Kaikki tekivät siellä täällä muita töitä,  yhdessä ja erikseen.

Kolmen vuoden päästä mukaan tuli Tanssiteatteri Tsuumi, joka alkoi etsiä hankkeelle tuotantokoneistoa. Miestäni Kurrea(ohjaaja Kurt Nuotio) kysyttiin ohjaamaan juttua ja hän lupautui ja vihdoin vuosi sitten saimme tietää, että Juhlaviikot ottaa esityksen ohjelmistoonsa ja että se jatkaa Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistossa festivaalin jälkeen.  Synnytyksen voi siis sanoa kestäneen pitkään, mutta kun vaunut sitten lipuivat esiin verhojen takaa, tiesin, että kannatti odottaa.

Ei ole itsestäänselvyys tässä pätkätöiden maailmassa, että saa tehdä töitä niiden ihmisten kanssa, jotka innoittavat itseä ja saavat hakemaan omia rajojaan. On vaalittava sellaista yhteyttä ja työtoveruutta ja istutettava aina uusi haave maahan ennen kuin entinen elää omillaan.

Sukka, Nukka ja Tuulispää on toisiinsa luottavien taiteilijoiden teos, se on kudottu ilosta ja unelmista ja rohkeudesta kulkea omaa tietä.

Oman paikan etsiminen on koko esityksen kantava teema.

Sukka, Nukka ja Tuulispää on hurmaavien Unna Kitin, Salla Korja-Paloniemen, Pekka Louhion, Samuli Nordbergin, Kaisa Pesonen ja  Jarno Tastulan tinkimättömyyden ja voimallisen läsnäolon juhlaa. Mikä huiman lahjakas joukko!

Ensi-illassa tapasin kuvanveistäjä Terhi Kaakisen ensimmäisen kerran ja sain kiittää tuota hienoa, nuorta taiteilijaa elämyksestä, joka käynnisti minut ja kaiken minussa.

Sukka, Nukka ja Tuulispää on todiste siitä kuinka taide synnyttää taidetta ja siitä kuinka kestävää taide on. Ne Terhi Kaakisen vaunut kantoivat tarinaa mukanaan kuusi pitkää vuotta.

sukk104

Kaikki kuvat: Marko Mäkinen

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s