Parasta

Kirjamessujen jälkeen jalat ovat täynnä sementtiä, mutta mieli on kevyt.  Se puikkelehtii yhä tapaamisten ilossa. Messut ovat kuin valtava, meluisa basaari, täysi hurlumhei. Ja silti vuosi vuodelta yhä vahvemmin lämpimien kohtaamisten risteys. Messuille ei parane mennä yksinäisyyttä etsimään, se löytyy muualta, kirjoittajan arjesta.

Helsingin kirjamessut olivat tämän syksyn ainoani, takana on nyt neljä kiihkeää päivää ja vähäunista yötä. Ensimäisenä messupäivänä me riensimme paikasta toiseen yhdessä Anna Nuotion ja Kristiina Louhen kanssa, perjantaina istuin ensin ystävän väitöstilaisuudessa lääketieteellisessä tiedekunnassa ja sitten illallisella rakkaiden naiskirjailijakollegoiden kanssa. Olemme tavanneet jo vuosien ajan säännöllisesti puhuaksemme kirjoittamisesta, lukemisesta ja — elämästä. Intensiivisen keskustelun lisäksi perinteeseen kuuluvat keskittyneet kierrokset, joissa joku esittää kysymyksen ja jokainen vastaa siihen vuorollaan. Perjantaina yksi meistä toi mukanaan kiven Jurmon saarelta ja lähetti sen kiertämään ja kysyi onko meillä muilla tapana kerätä kirjan maailmaan liittyviä esineitä.

Minä kerään tekeillä olevaa kirjaa varten kaikenlaista. Aloitan usein musiikista, teen kirjan henkilöille soittolistoja. Kerään lehtileikkeitä, valokuvia, kortteja, karttoja. Kirjan teemaan liittyvää kirjallisuutta. Kirjan henkilöille kuuluvia tavaroita. Vastikään löysin kadulta yhden korvakorun ja tiesin heti kenelle tulevan kirjani henkilölle se kuuluu. Tallennan kirjoitusprosessiin kuuluvat tavarat pieneen päällystettyyn laatikkoon kirjahyllyyni. Tyhjennän laatikon kun kirja on valmis.

Lauantaina kuuntelin messuilla kolmea viisasta naista, sain sanoa kiitos syksyn aikana lukemistani kirjoista ja olin tekemässä yhtä kirjailijavideota. Sunnuntaina luin ääneen runoja ja kirjoitin omistuskirjoituksia ja kohtasin kirjailijan, joka on ollut majakkana minulle kuten niin monelle muullekin. Sain halauksia ja ihmeellisen lahjan.

Messuilla parasta ovat kirjojen ääreen kokoontuneet ihmiset. Oli lukijoita, jotka tahtoivat kertoa lukukokemuksistaan ja juoksivat rinnallani kun siirryin paikasta toiseen, oli rakas työtoveri, jota en ole aikoihin nähnyt ja toiset, joiden kanssa suunnittelimme jo uutta. Lounaat, kuohuviinit, kahvit, halausten ketju, hyllyn välistä ojentuvat kädet,  yhteinen äkisti alkava nauru ja ne kyyneleet, jotka kuivasimme mekon hihoihin.

Siellä he olivat, messuhallin hornankattilassa: lukijat, tärkeiksi käyneet kustannustoimittajat, lempikuvittajani, ihailemani kirjailijakollegat. Ja messujen pääosan esittäjät, kirjat. Niiden sivujen väliin pääsi aina välillä siitä hulinasta pujahtamaan.

Oli hotelliyö tyttären kanssa, toinen pojan pikku asunnossa, kolmas ystävien luona Kirkkonummella, neljäs Kallion kattojen yllä. Tuli lumi, pakkanen, talvi.

Ja messujen päätteeksi kahvila ja ystävä kahvilassa, kiinalaiset lyhdyt, syvät vedet ja täysikuu.

Advertisements

8 kommenttia artikkeliin ”Parasta

  1. Hain tuota Eeva Kilven uutta kirjaa ja löysin tänne. Täytyy myöntää, etten hirveästi tykkää mistään messuista, mutta nyt kyllä harmittaa etten lähtenyt sinne vaikka olisin saanut lipunkin. Se ihmismassa ja ne kuulutukset uuvuttavat, mutta kirjat ja kirjailijat kiinnostavat. Oli kivaa lukea merkintöjäsi kirjoittamisesta, jään odottamaan jos vaikka joskus kirjoittaisit siitä mistä saat ideasi.

  2. Tiedän täsmälleen mistä puhut! Itsekään en ole massatapahtumien läheinen ystävä siksi aika monet kivatkin jutut jäävät minulta väliin. En pidä siitä tunteesta, etten voi itse päättää minne menen vaan joukko työntää minua eteenpäin ja häly saa sisäisen aladobini hytisemään. Mutta se, että kirjat kiinnostavat ihmisiä on ihan mahtavaa. Kirjailijalle messut ovat ennen muuta väkevä todistus siitä, että työllä on merkitystä. Tarinat vetävät edelleen ihmisiä puoleensa.

    Kun lisäksi työn luonne on sellainen, että kaikki kirjoittavat omissa koloissaan siellä ja täällä ja tuolla niin messut ovat tosiaankin monelle se ainoa paikka tavata muita sanan varaan heittäytyneitä.

    Messuilta voi kirjailijakin halutessaan olla poissa, mutta en usko että monikaan lopulta haluaisi! Kaikki tietävät, että ihan murto-osa kaikista kustantajien messujärjestäjille tekemistä ehdotuksista menee läpi ja luulisin muillakin kirjailijoilla on haave siitä, että kirja, jonka kanssa on itse elänyt pitkään löytäisi hyvän kodin, lukijan.

    Laitan toiveesi korvan taakse ja kerron joskus kuinka ideat löytävät minut.
    Aurinkoa ja talvenodotusta!

  3. Isovanhempani ovat Karjalasta ja äitini on ostanut kaikki Kilven kirjat ja osaa ulkoakin suuren määrän Kilven runoja. Sieltä äidin hyllystä ne ovat pikku hiljaa siirtyneet minun luokseni. Kuolinsiivousta en ole vielä lukenut, mutta pitääkin pistää tilaukseen. Taisin muuten nähdä sinusta vilauksen messuilla lauantaina.

  4. Eeva Kilven Kuolinsiivous on päiväkirjamerkintöjä kahdenkymmenenseitsemän vuoden ajalta, sitä täytyy nyt kuljettaa mukana. Siitä pitää lukea junassa ja kahvilassa, juuri ennen nukahtamista, heti herättyä, lentoasemalla. Päivinä, paloina, kuukausina, harppoen eteenpäin ja palaten taaksepäin. ”Miten elää maailmassa, jota ei voi pelastaa?” Eeva Kilpi kysyy itseltään — ja minulta.

    Oho, ai näitkö? Missä? Luultavasti juoksin kuin moottoritielle joutunut hirvi kohti jotakin lavaa! En henno toivoa, että olisit tullut tervehtimään. On oikeus olla tuntematta sen tarkemmin, tietämättä toisesta sen enempää, tunnistamatta kasvoista.

  5. Olisin kyllä tullut, mutta Juha Itkonen ehti ensin! Nousit pöydästä ravintolan toisessa päässä enkä ollut ihan varma oletko se sinä vai et ja sitten J. I hyppäsi tuolista halaamaan sinua ja aloitte keskustella niin, ettei sitä voinut tulla keskeyttämään. Kun sain ruuat maksettua, sinä olit jo kadonnut.

  6. Minäkin piipahdin kirjamessuilla monen vuoden tauon jälkeen. Palasin kotiin paperikassi täynnä esitteitä ja vihkosia eri kustantajien pöydiltä. Kotona käperryin sohvalle ja upposin unelmiin tarinoista. Ja lopulta myös tarinaan. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s